Opetushallinnon tutkinnon tutkintovaatimukset

Määräys 11.5.2015 (40/011/2015)

Voimassaolo aika: 1.8.2015 alkaen toistaiseksi

Opetushallinnon tutkinnon perusteet sekä tutkintovaatimukset

1. Tutkinnon tavoitteet

Tutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on sellaisia hallinnollisia tietoja ja taitoja, joita perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitetun rehtorin tai muun vaativan opetushallinnon tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

2. Tutkinnon laajuus ja sisältö

Tutkinnon laajuus on 15 opintopistettä.

Tutkinnon sisältöalueet ovat:

  1. julkisoikeuden perusteet ja yleishallinto
  2. kunnallishallinto;
  3. opetusalan lainsäädäntö;
  4. henkilöstöhallinto; sekä
  5. taloushallinto.

Tutkinnon rakenteesta, sisältöalueista ja tutkintovaatimuksista määrätään tarkemmin tämän määräyksen liitteessä. Opetushallitus voi antaa tarkempia ohjeita tutkinnon suorittamisesta ja järjestämisestä.

3. Tutkinnon suorittaminen

Tutkinto suoritetaan kirjallisissa kuulusteluissa. Tutkinto voidaan suorittaa myös muulla tutkintosuorituksen vastaanottajan hyväksymällä tavalla ottaen huomioon tutkinnon suorittajan opinnot ja osaaminen.

Tutkinto voidaan suorittaa sekä suomen että ruotsin kielellä. Tehtävät annetaan tutkinnon suorittajan pyynnön mukaisesti suomeksi tai ruotsiksi.

4. Tutkintotilaisuudet ja tutkintosuoritusten vastaanottajat

Mahdollisuuksia tutkinnon suorittamiseen järjestetään maan eri osissa.

Tutkintotilaisuuteen ilmoittaudutaan Opetushallituksen määräämällä tavalla.

Tutkintosuoritukset vastaanottavat ja arvioivat Opetushallituksen tehtävään nimeämät virkamiehet.

Tutkinto tulee suorittaa ensimmäisestä hyväksytystä osasuorituksesta lukien kahden vuoden kuluessa. Muussa tapauksessa aikaisemmat osasuoritukset raukeavat.

5. Todistukset ja tutkintorekisteri

Tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle henkilölle annetaan todistus, josta ilmenevät seuraavat tiedot:

  1. tutkinnon nimi;
  2. tutkinnon suorittajan nimi ja henkilötunnus;
  3. tutkinnon sisältöalueet;
  4. päiväys; sekä
  5. tutkintosuorituksen vastaanottaneen allekirjoitus, nimenselvennys ja virkanimike.

Opetushallitus pitää tutkinnon ja sen osien suorittaneista rekisteriä, johon merkitään 1 momentissa mainitut tiedot.

6. Tutkintomaksut

Tutkinnosta peritään maksuja sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään ja määrätään.

7. Voimaantulo

Tämä määräys tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.

Tämä määräys kumoaa opetushallinnon tutkinnon perusteista ja tutkintovaatimuksista 8 päivänä joulukuuta 2010 annetun määräyksen (49/011/2010).

8. Aikaisempien määräysten mukaan aloitettujen tutkintojen loppuun saattaminen

Tällä määräyksellä kumottavien määräysten mukaisesti tutkinnon suorittamisen aloittaneet henkilöt voivat suorittaa tutkinnon loppuun aikaisempien määräysten mukaisesti, kuitenkin viimeistään 31.7.2016 mennessä.

LIITE

Tarkemmat määräykset opetushallinnon tutkinnon rakenteesta ja sisältöalueista sekä tutkintovaatimukset

1. Tutkinnon rakenne ja sisältöalueet

Tutkintoon sisältyvät A- ja B-osa, joiden laajuus yhteensä on 15 opintopistettä. A-osa on laajuudeltaan 6 opintopistettä ja B-osa 9 opintopistettä.

A-osa:

julkisoikeuden perusteet ja yleishallinto
kunnallishallinto

B-osa:

opetusalan lainsäädäntö
henkilöstöhallinto
taloushallinto

2. Tutkintovaatimukset

Tutkinnon suorittajan on tunnettava tutkintovaatimuksiin sisältyviin säädöksiin tehdyt muutokset, jotka on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa viimeistään kaksi kuukautta ennen kuulustelutilaisuutta. Teoksista on mainittu vanhin hyväksyttävä painos.

A-OSA

SISÄLTÖALUEET 1 – 2

Julkisoikeuden perusteet ja yleishallinto
Kunnallishallinto

  1. Olli Mäenpää: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, Edita Publishing Oy, 4. painos, Helsinki 2011
    tai
    Olli Mäenpää: Grunderna för god förvaltning, Yliopistopainon kirjamyynti, 2 reviderade upplagan, Helsingfors 2011
  2. Heikki Suopohja – Lauri Liusvaara: Oikeudellinen vastuu opetustoimessa, Mediator Legis, 5. uudistettu painos, Helsinki 2009
  3. Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (268/2014 vp) 1 JOHDANTO, 1.1 ja 1.2, 3 TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET, 3.1, 3.2, 3.3, 3.4, 3.7, 3.9, 3.13 ja 3.18 tai sama ruotsiksi (tulostettavissa osoitteesta www.finlex.fi)
  4. Pirjo Vehkamäki – Matti Lahtinen - Anne Tamminen-Dahlman: Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa, Opetushallitus, Tampere 2013
    tai
    Pirjo Vehkamäki – Matti Lahtinen - Anne Tamminen-Dahlman: Offentlighet och dataskydd inom undervisningsväsendet, Utbildningsstyrelsen, Tammerfors 2005.
    Den fjärde förnyade upplagan av handledningen Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa (2013) har inte översatts till svenska. De ändringar som ingår i den nya upplagan av handledningen om offentlighet och dataskydd ingår i
    - regeringens proposition om stöd till elever inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen (RP 109/2009)
    - kulturutskottets betänkande KuUB 4/2010 och den av riksdagen godkända lagen (642/2010)
    - regeringens proposition gällande den s.k. Sora-lagstiftningen inom yrkesutbildningen och högskoleutbildningen (RP 164/2010)
    - kulturutskottets betänkande KuUB 14/2010 och de av riksdagen godkända lagarna (951–956/2011)
    Propositionerna och betänkandena finns på svenska på riksdagens webbplats www.eduskunta.fi och lagarna i Finlands författningssamling på adressen www.finlex.fi
  5. Seuraavat säädökset suomeksi tai ruotsiksi:
    Suomen perustuslaki (731/1999): 2, 6, 7, 11, 12, 16, 17, 23, 83, 106–107, 118, 123 ja 125 §
    Kuntalaki (410/2015): luvut 1–3, 5 luvun 29 §, 6, 8, 12 ja 16
    Hallintolaki (434/2003)
    Hallintolainkäyttölaki (586/1996)
    L viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
    L sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)
    Henkilötietolaki (523/1999)
    L säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930)
    Kielilaki (423/2003)
    L julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003)
    Vahingonkorvauslaki (412/1974)
    Rikoslaki (19.12.1889): luvut 3–5 ja 40
    Pakkokeinolaki (806/2011): 2 luvun 1–2 §, 7 luvun 1 § ja 8 luku
    Lastensuojelulaki (417/2007 )
    L holhoustoimesta (442/1999): 1–14, 23–25 ja 29 §
    L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983): 1, 3–7 ja 9 §
    L naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
    Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)

B-OSA

SISÄLTÖALUE 3

Henkilöstöhallinto

  1. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 196/2002) tai sama ruotsiksi (tulostettavissa osoitteessa www.finlex.fi)
  2. Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Helsinki 2008
    tai
    Kommunala tjänsteinnehavare – Anställningshandbok för chefer, Kommunala arbetsmarknadsverket, Helsingfors 2008
  3. Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Helsinki 2008
    tai
    Kommunala arbetstagare – Anställningshandbok för chefer, Kommunala arbetsmarknadsverket, Helsingfors 2008
  4. Seuraavat säädökset suomeksi tai ruotsiksi:
    L kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003)
    Kuntalaki (410/2015): luku 11
    Valtion virkamieslaki (750/1994)
    Valtion virkamiesasetus (971/1994)
    Työsopimuslaki (55/2001)
    Kunnallinen virkaehtosopimuslaki (669/1970): 1-3, 5, 8, 9 ja 20 §
    A opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)
    L lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)
    L julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003)
    L naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
    Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)
    L yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)
    Työturvallisuuslaki (738/2002)
    Työaikalaki (605/1996)
    Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
    Sairasvakuutuslaki (1224/2004) 13 luku 1 § ja 3-5 §
    Vuosilomalaki (162/2005)
    L työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007)
    L yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (1233/2013)
    L yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)


SISÄLTÖALUE 4

Taloushallinto

  1. Tuija Valkeinen, Reijo Vuorento (toim.): Kuntatalous − monen muuttujan summa, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2012
    tai
    Tuija Valkeinen, Reijo Vuorento (red.): Kommunekonomin – nyckeln till ekonomisk planering, Kommunförbundet, Helsingfors 2013
  2. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja laeiksi eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE 174/2009 ja HE 38/2014): Yleisperustelut tai sama ruotsiksi (tulostettavissa osoitteessa www.finlex.fi)
  3. Seuraavat säädökset suomeksi tai ruotsiksi:
    L valtion talousarviosta (423/1988)
    Kuntalaki (410/2015): luku 13 – 14
    L kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009)
    L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
    A opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009)

SISÄLTÖALUE 5

Opetusalan hallinto

  1. Matti Lahtinen – Timo Lankinen: Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä, Tietosanoma Oy, 8. uudistettu painos, Tallina Raamatutrükikoda, Tallinna 2013
    tai
    Wikström & Winqvist, Bildningsväsendets förvaltning med författningar, Finlands Kommunförbund 2008
  2. Seuraavat säädökset suomeksi tai ruotsiksi:
    VNA opetus- ja kulttuuriministeriöstä (310/2010)
    L opetushallituksesta (182/1991)
    VNA opetushallituksesta (805/2008)
    Perusopetuslaki (628/1998)
    Perusopetusasetus (852/1998)
    VNA perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012)
    Lukiolaki (629/1998)
    Lukioasetus (810/1998)
    VNA lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014)
    OpMA opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa (856/2006)
    L ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998)
    A ammatillisesta peruskoulutuksesta (811/1998)
    VNA ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta (801/2014)
    OKMA opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa (4/2013)
    VNA ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä (2014/294)
    L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)
    A ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998)
    L vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
    A vapaasta sivistystyöstä (805/1998)
    L taiteen perusopetuksesta (633/1998)
    A taiteen perusopetuksesta (813/1998)
    L valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998)
    A opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)
    L ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005)
    VNA ylioppilastutkinnosta (915/2005)
    Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Opetushallitus: luvut 1 -12
    Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, Opetushallitus: luvut 1 - 4
    L lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta
    (48/1997)
    Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

Määräys 8.12.2010 (49/011/2010)

Voimassaoloaika: 1.1.2011 alkaen toistaiseksi
Kumoaa Opetushallituksen määräyksen opetushallinnon tutkinnon perusteista 43/011/2000 sekä Opetushallituksen päätöksen opetushallinnon tutkinnon tutkintovaatimuksista 10/105/2004.

Opetushallinnon tutkinnon perusteet sekä tutkintovaatimukset

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 2 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla Opetushallitus on tänään päättänyt määrätä opetushallinnon tutkinnon perusteet seuraavasti:

1. Tutkinnon tavoitteet

Tutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on sellaisia hallinnollisia tietoja ja taitoja, joita perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitetun rehtorin tai muun vaativan opetushallinnon tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

2. Tutkinnon laajuus ja sisältö

Tutkinnon laajuus on 15 opintopistettä.

Tutkinnon sisältöalueet ovat:

  1. julkisoikeuden perusteet;
  2. yleis- ja kunnallishallinto;
  3. opetusalan hallinto;
  4. henkilöstöhallinto; sekä
  5. taloushallinto.

Tutkinnon rakenteesta, sisältöalueista ja tutkintovaatimuksista määrätään tarkemmin tämän määräyksen liitteessä. Opetushallitus voi antaa tarkempia ohjeita tutkinnon suorittamisesta ja järjestämisestä.

3. Tutkinnon suorittaminen

Tutkinto suoritetaan kirjallisissa kuulusteluissa. Tutkinto voidaan suorittaa myös muulla tutkintosuorituksen vastaanottajan hyväksymällä tavalla ottaen huomioon tutkinnon suorittajan opinnot ja osaaminen.

Tutkinto voidaan suorittaa sekä suomen että ruotsin kielellä. Tehtävät annetaan tutkinnon suorittajan pyynnön mukaisesti suomeksi tai ruotsiksi.

4. Tutkintotilaisuudet ja tutkintosuoritusten vastaanottajat

Mahdollisuuksia tutkinnon suorittamiseen järjestetään maan eri osissa.

Tutkintotilaisuuteen ilmoittaudutaan Opetushallituksen määräämällä tavalla.

Tutkintosuoritukset vastaanottavat ja arvioivat Opetushallituksen tehtävään nimeämät virkamiehet.

Tutkinto tulee suorittaa ensimmäisestä hyväksytystä osasuorituksesta lukien kahden vuoden kuluessa. Muussa tapauksessa aikaisemmat osasuoritukset raukeavat.

5. Todistukset ja tutkintorekisteri

Tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle henkilölle annetaan todistus, josta ilmenevät seuraavat tiedot:

  1. tutkinnon nimi;
  2. tutkinnon suorittajan nimi ja henkilötunnus;
  3. tutkinnon sisältöalueet;
  4. päiväys; sekä
  5. tutkintosuorituksen vastaanottaneen allekirjoitus, nimenselvennys ja virkanimike.

Opetushallitus pitää tutkinnon ja sen osien suorittaneista rekisteriä, johon merkitään 1 momentissa mainitut tiedot.

6. Tutkintomaksut

Tutkinnosta peritään maksuja sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään ja määrätään.

7. Voimaantulo

Tämä määräys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Tämä määräys kumoaa opetushallinnon tutkinnon perusteista 22 päivänä maaliskuuta 2000 annetun määräyksen (43/011/2000) sekä opetushallinnon tutkinnon tutkintovaatimuksista 17 päivänä toukokuuta 2004 annetun päätöksen (10/105/2004).

8. Aikaisempien määräysten mukaan aloitettujen tutkintojen loppuun saattaminen

Tällä määräyksellä kumottavien määräysten mukaisesti tutkinnon suorittamisen aloittaneet henkilöt voivat suorittaa tutkinnon loppuun aikaisempien määräysten mukaisesti, kuitenkin viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä.

LIITE

Tarkemmat määräykset opetushallinnon tutkinnon rakenteesta ja sisältöalueista sekä tutkintovaatimukset

1. Tutkinnon rakenne ja sisältöalueet

Tutkintoon sisältyvät A- ja B-osa, joiden laajuus yhteensä on 15 opintopistettä. A-osa on laajuudeltaan 6 opintopistettä ja B-osa 9 opintopistettä.

A-osa:

julkisoikeuden perusteet
yleis- ja kunnallishallinto

B-osa:

opetusalan hallinto
henkilöstöhallinto
taloushallinto

2. Tutkintovaatimukset

Tutkinnon suorittajan on tunnettava tutkintovaatimuksiin sisältyviin säädöksiin tehdyt muutokset, jotka on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa viimeistään kaksi kuukautta ennen kuulustelutilaisuutta. Teoksista on mainittu vanhin hyväksyttävä painos.

A-OSA

SISÄLTÖALUEET 1 – 2

Julkisoikeuden perusteet
Yleis- ja kunnallishallinto

  1. Olli Mäenpää: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, Edita Publishing Oy, 3. painos, Helsinki 2008
    tai
    Olli Mäenpää: Grunderna för god förvaltning, Yliopistopainon kirjamyynti, 2 reviderade upplagan, Helsingfors 2007
  2. Heikki Suopohja – Lauri Liusvaara: Oikeudellinen vastuu opetustoimessa, Mediator Legis, 5. uudistettu painos, Helsinki 2009
  3. Heikki Harjula – Kari Prättälä: Kuntalaki, Tausta ja tulkinnat, Talentum, 7. uudistettu painos, Helsinki 2007. Johdanto-osa, luvut 1–5, Kommentaariosa, 1. luku 1–4 ja 8 §, 2. luku 14 §, 3. luku 16–18 §, 4. luku 29 §, 7. luku 50–52 § ja 57–64 § sekä 11. luku 88–100 §
    tai
    Heikki Harjula – Kari Prättälä: Kommunallagen, Bakgrund ock tolkningar, Finlands kommunförbund, Helsingfors 2004, motsvarande delar
  4. Pirjo Vehkamäki – Anne Tamminen-Dahlman: Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa, Opetushallitus, Tampere 2004.
  5. Seuraavat säädökset suomeksi tai ruotsiksi:
    Suomen perustuslaki (731/1999): 2, 6, 7, 11, 12, 16, 17, 23, 83, 106–107, 118, 123 ja 125 §
    Kuntalaki (365/1995): luvut 1–4, 7–8 ja 11
    Hallintolaki (434/2003)
    Hallintolainkäyttölaki (586/1996)
    L viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
    L sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)
    Henkilötietolaki (523/1999)
    L säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930)
    Kielilaki (423/2003)
    L julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003)
    Vahingonkorvauslaki (412/1974)
    Rikoslaki (19.12.1889): luvut 3–5 ja 40
    Pakkokeinolaki (450/1987): 1 luvun 1–2 §, 4 luvun 1 § ja 5 luku
    Lastensuojelulaki (417/2007 )
    L holhoustoimesta (442/1999): 1–14, 23–25 ja 29 §
    L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983): 1, 3–7 ja 9 §
    L naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
    Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)
    Osakeyhtiölaki (624/2006)
    Yhdistyslaki (503/1989)
    Säätiölaki (109/1930)
    Säätiöasetus (1045/1989)

B-OSA

SISÄLTÖALUE 3

Henkilöstöhallinto

  1. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 196/2002) tai sama ruotsiksi (tulostettavissa osoitteessa www.finlex.fi)
  2. Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Helsinki 2008
    tai
    Kommunala tjänsteinnehavare – Anställningshandbok för chefer, Kommunala arbetsmarknadsverket, Helsingfors 2008
  3. Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Helsinki 2008
    tai
    Kommunala arbetstagare – Anställningshandbok för chefer, Kommunala arbetsmarknadsverket, Helsingfors 2008
  4. Seuraavat säädökset suomeksi tai ruotsiksi:
    L kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003)
    Kuntalaki (365/1995), muutettu L (305/2003): luku 6
    Valtion virkamieslaki (750/1994)
    Valtion virkamiesasetus (971/1994)
    Työsopimuslaki (55/2001)
    Kunnallinen virkaehtosopimuslaki (669/1970): 1–3, 5, 8, 9 ja 20 §
    A opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)
    L lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)
    L julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003)
    L naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
    Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)
    L yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)
    Työturvallisuuslaki (738/2002)
    Työaikalaki (605/1996)
    Vuosilomalaki (162/2005)
    L työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007)
    L yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (651/1988)
    L yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)
    SISÄLTÖALUE 4

Taloushallinto

  1. Annika Suorto (toim.): Kuntatalous − monen muuttujan summa, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2008
    tai
    Annika Suorto (red.): Kommunekonomin – nyckeln till ekonomisk planering, Kommunförbundet, Helsingfors 2008
  2. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja laeiksi eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE 174/2009): Yleisperustelut tai sama ruotsiksi (tulostettavissa osoitteessa www.finlex.fi)
  3. Seuraavat säädökset suomeksi tai ruotsiksi:
    L valtion talousarviosta (423/1988)
    Kuntalaki (365/1995): luku 8 – 9
    L kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009)
    L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
    A opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009)
    L lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta
    (48/1997)

SISÄLTÖALUE 5

Opetusalan hallinto

  1. Matti Lahtinen – Timo Lankinen: Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä, Tietosanoma Oy, 7. uudistettu painos, Tallina Raamatutrükikoda, Tallina 2010
    tai
    Wikström & Winqvist, Bildningsväsendets förvaltning med författningar, Finlands Kommunförbund 2008
  2. Koulutus ja tutkimus 2007 – 2012 (2011- 2016) Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9 tai sama ruotsiksi (tulostettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta, www.minedu.fi)
  3. Seuraavat säädökset suomeksi tai ruotsiksi:
    Valtioneuvoston asetus opetusministeriöstä (379/2003)
    L Opetushallituksesta (182/1991)
    Valtioneuvoston asetus opetushallituksesta (805/2008)
    Perusopetuslaki (628/1998)
    Perusopetusasetus (852/1998)
    Lukiolaki (629/1998)
    Lukioasetus (810/1998)
    L ammatillisesta koulutuksesta (630/1998)
    A ammatillisesta koulutuksesta (811/1998)
    L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)
    A ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998)
    L vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
    A vapaasta sivistystyöstä (805/1998)
    L taiteen perusopetuksesta (633/1998)
    A taiteen perusopetuksesta (813/1998)
    L valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998)
    A opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)
    L ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005)
    Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta (915/2005)
    Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, Opetushallitus: luvut 1 – 6
    Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, Opetushallitus: luvut 1 – 4