Tutkintojen viitekehykset

Opetushallitus on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kansallinen koordinaatiopiste. Koordinaatiopiste tiedottaa kansallisia viitekehyksiä ja eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevista kysymyksistä.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät alun perin vuonna 2008 suosituksen eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (European Qualifications Framework, EQF) elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Neuvosto on päivittänyt suosituksen toukokuussa 2017.

Viitekehyksen tarkoituksena on helpottaa eri maiden tutkintojen ja tutkintotasojen vertailua. Sen avulla pyritään edistämään kansalaisten liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista.

Viitekehyksessä tutkinnot ja osaaminen on jaoteltu kahdeksalle viitetasolle. Viitekehys kattaa kaikki yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen tutkinnot. Kullekin tasolle on kuvattu erikseen, mitä ko. tason saavuttanut tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään.

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansallinen viitekehys Suomessa

Kansallisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä säädetään 1.3.2017 alkaen lailla (93/2017) sekä valtioneuvoston asetuksella (120/2017) tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä. Koko koulutusjärjestelmän kattava viitekehys parantaa suomalaisen tutkintojärjestelmän selkeyttä ja toimivuutta, lisää tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta sekä edistää kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta.Viitekehyksessä Suomen kansalliseen koulutusjärjestelmään kuuluvat tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksalle vaativuustasolle. Vaativuustasojen kuvauksista sekä tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta niiden edellyttämän osaamisen perusteella eri vaativuustasoille säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Viitekehys mahdollistaa suomalaisen tutkintojärjestelmän kokonaisvaltaisen tarkastelun. Siinä kuvataan tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien edellyttämä osaaminen tietoina, taitoina ja pätevyyksinä sekä määrittelemällä niiden keskinäiset suhteet. Osaamisperusteisen tutkintojen kuvaustavan avulla halutaan tukea elinikäistä oppimista, vahvistaa koulutuksen osaamisperustaisuutta, parantaa työllistymistä, lisätä liikkuvuutta ja kaventaa kuilua koulutuksen ja työelämän välillä.

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansallinen viitekehys rakentuu eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen pohjalle.

Suomalaiset tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet sijoittuvat valtioneuvoston asetuksen mukaan seuraaville kansallisen viitekehyksen vaativuustasoille:

  • perusopetuksen oppimäärä tasolle 2
  • ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä tasolle 4
  • ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot sekä rikosseuraamusalan tutkinto, pelastajatutkinto ja hätäkeskuspäivystäjätutkinto tasolle 4
  • erikoisammattitutkinnot sekä alipäällystötutkinto (pelastusala) ja lennonjohdon perustutkinto tasolle 5
  • ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot tasolle 6
  • ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7
  • yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot (lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot), yleisesikuntaupseerin tutkinto, erikoiseläinlääkärin tutkinto, erikoislääkärikoulutus ja erikoishammaslääkärikoulutus tasolle 8
 

Seminaari tutkintojen viitekehyksistä Pohjoismaissa 30.11.2017