Työajat ja toimintakulttuuri

Työajat, koulupäivän ja -viikon pituus

Perusopetuslain mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää. Työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.
Perusopetuksen virallinen lukuvuosi alkaa 1.8. ja oppilaiden koulutyö käynnistyy elokuun puolivälin tienoilla. Koulun alkamispäivän ratkaisee päätöksellään opetuksen järjestäjä. Lukuvuoden koulutyö päätetään kaikissa kouluissa lain mukaan viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Muuten opetuksen järjestäjät voivat itsenäisesti päättää koulujen työ- ja loma-ajoista.

Lainsäädännössä on määritelty, montako tuntia oppilaalla on vähintään oikeus saada opetusta viikossa. Minimituntimäärä on:

  • 1. ja 2. luokalla 19 tuntia viikossa
  • 3. luokalla 22 tuntia viikossa
  • 4. luokalla 24 tuntia viikossa
  • 5. ja 6. luokalla 25 tuntia viikossa
  • 7., 8. ja 9. luokalla 30 tuntia viikossa.

Koulupäivän pituudelle on määritelty puolestaan enimmäismäärä, joka saa olla ensimmäisellä ja toisella luokalla enintään viisi oppituntia ja muilla luokilla enintään seitsemän oppituntia. Laskennallisesti jokaisesta oppitunnista on käytettävä opetukseen vähintään 45 minuuttia. Tämä ei merkitse sitä, että opetus olisi aina järjestettävä 45 minuutin jaksoissa vaan myös muun pituiset jaksot ovat mahdollisia. Työ rytmitetään niin että se on tarkoituksenmukaista sekä oppimisen että mielekkään työskentelyn kannalta.

Osa koulun työajasta saadaan käyttää työelämään tutustumiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin. Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.

Työtavat ja toimintakulttuuri

Koulun työtavat ja toimintakulttuuri vaikuttavat kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan koulutyölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Toimintakulttuuri ja työtavat määritellään opetussuunnitelmassa.

Koulun arvot ja tavoitteet toteutuvat toimintakulttuurissa. Pyrkimyksenä on avoin ja vuorovaikutteinen sekä yhteistyöhön perustuva toimintatapa.

Työtavat valitaan niin, että ne ottavat huomioon oppiaineen luonteen ja tavoitteet ja samalla tukevat ja ohjaavat oppilaiden oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja, sosiaalisia taitoja ja osallistumista. Keskeistä on, että valitut menetelmät ja työtavat virittävät halun oppia ja tarjoavat myös mahdollisuuden kullekin ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.

Työtä suunniteltaessa otetaan huomioon eri vuosiluokkien tavoitteet sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot, tyttöjen ja poikien väliset erot ja erilaiset oppimistyylit.

Oppilaiden osallistuminen

Koulun toimintakulttuurin ja työtapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

Oppilaita ohjataan osallistumaan omaa oppimistaan koskevaan suunnitteluun ja ottamaan kasvavasti vastuuta opinnoistaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan lisäksi, että oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.

Oppilaskuntatoiminta on oppilaiden keino tulla kuulluksi sekä osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon koulussa ja lähiympäristössä. Laki velvoittaa järjestämään oppilaskuntatoimintaa ainoastaan lukioissa, mutta lain mukaan toiminta on mahdollista myös peruskouluissa. Oppilaskuntatoimintaa on useimmissa kouluissa ollutkin jo 7–9. luokilla. Osallistuvaan ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamisen kannalta suositeltavaa on oppilaskuntatoiminnan järjestäminen myös peruskoulun 1–6. luokilla.

Oppilaskunnan muodostavat koulun oppilaat ja oppilaskuntaa edustaa oppilaskunnan hallitus. Hallituksen jäsenet taas on valittu yleensä kustakin luokasta.