LUMA-ohjelma

LUMA-projekti oli matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämisprojekti Opetushallituksessa vuosina 1996-2002. Projekti oli osa opetusministeriön koordinoimaa valtakunnallista kehittämisohjelmaa, jonka tarkoituksena on ollut nostaa suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainväliselle tasolle. Vuonna 2003 kehitystyö jatkui nimellä Matematiikan ja luonnontieteiden kehittämisohjelma. Tavoitteena oli edelleen matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen ja osaamistason nostaminen ja kiinnostuksen herättäminen näiden aineiden opiskelua kohtaan. LUMA-hanke päättyi vuoden 2003 lopussa. Kehittämistyö jatkuu valtakunnallisessa LUMA-keskuksessa.

Luma-koulut kehittäjinä

Korkeatasoisen oppimisen turvaamiseksi tarvitaan motivoituneita ja innokkaita opettajia. Siksi LUMA -projektissa etsittiin keinoja, jotka saavat aikaan muutoksia opetuksessa, siten että oppilaat ja opiskelijat kiinnostuvat nykyistä enemmän matematiikan ja luonnontieteiden opiskelusta. LUMA-hanketta toteutettiin 16 kehittämisverkossa, joissa toimi 78 kuntaa ja niiden alueilla yhteensä 270 oppilaitosta. Peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset toimivat yhteistyössä sekä keskenään että alueensa muiden oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Verkkojen toiminnalle asetettuja tavoitteita

  • Sekä oppimisvaikeuksissa kamppailevia ja muuten heikosti menestyviä että lahjakkaita oppilaita tuetaan niin, että kaikilla oppijoilla on tasavertaiset mahdollisuudet matematiikan ja luonnontieteiden oppimiseen.
  • Kehitetään sopivia malleja lisäämään tyttöjen ja naisten kiinnostusta matematiikkaan ja luonnontieteisiin sekä parantamaan heidän saavutuksiaan.
  • Opetusjärjestelyjä ja menetelmiä monipuolistetaan tavoitteena rohkaista oppilaita tarkastelemaan ilmiöitä ja kokeilemaan sekä soveltamaan tietoja ja arkielämän tilanteita ongelmanratkaisussa.
  • Matematiikan ja luonnontieteiden opettajat tekevät yhteistyötä eri kouluasteilla niin, että opetussuunnitelma jatkuu luontevasti esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen.
  • Yhteistyö lisääntyy sekä matematiikan ja luonnontieteiden että niitä soveltavien aineiden opetuksessa.
  • Matematiikan ja luonnontieteiden painoarvo lisääntyy ammatillisessa koulutuksessa.
  • Innovaatiot leviävät verkoista koulujen lähialueille ja vähitellen koko maahan.

Opetushallituksen tukitoimia

Hankkeen alkuvaiheista lähtien opettajille tarjottiin maksutonta täydennyskoulutusta. Koulutukseen voivat hakeutua maan kaikkien koulumuotojen ja -asteiden matematiikan ja luonnontieteiden opettajat. Tarjolla oli sekä yliopistollisten arvosanojen suorittamiseen suuntautuvaa 15 tai 20 opintoviikon koulutusta että 3-5 opintoviikkoa kestävää koulutusta, jonka tavoitteena oli aineenhallinnan ja didaktisen osaamisen parantuminen.

LUMA-projekti tuotti opettajien käyttöön tukimateriaaleja sekä julkaisuina että Opetushallituksen www-sivuille. Lisäksi opettajien käytössä oli kansallisen tietoyhteiskunta-ohjelman yhteydessä syntynyt materiaali. Tässä yhteydessä erityisen tärkeä oli FyKe-virtuaalikouluhanke, jonka tuloksia pyrittiin hyödyntämään tehokkaasti.

Tuloksia

Koulujen omat LUMA-hankkeet käynnistyivät hyvin. Opettajien välinen yhteistyö kouluissa lisääntyi ja yhteydenpito koulun ulkopuolelle voimistui entisestään. Kokeellisuus opetuksessa lisääntyi, ja moniin kouluihin perustettiin matematiikkaan ja luonnontieteisiin erikoistuneita luokkia ja linjoja. Oppilaitosten ylläpitäjät antoivat kehittämistyöhön taloudellisia mahdollisuuksia; osoittivat resursseja opetus- ja kehittämistyöhön sekä opetustiloihin, välineisiin ja laitteisiin.

Opettajat osallistuivat koulutukseen innostuneesti. He suorittivat arvosanoja, täydensivät aineenhallintaansa ja monipuolistivat pedagogista osaamistaan.

Opetusministeriön asettamat määrälliset tavoitteet saavutettiin projektin aikana vain osittain. Matematiikan pitkän oppimäärän suorittaneiden lukumäärä on koko maassa hitaassa kasvussa. LUMA-lukioissa pitkää matematiikka opiskellaan ja myös kirjoitetaan ylioppilastutkinnossa merkittävästi entistä enemmän. Fysiikan ja kemian reaalikokeeseen osallistujien määrä sitä vastoin ei ole sanottavasti kohonnut. Todellisen osaamisvarannon näissä aineissa muodostavat kuitenkin laajan oppimäärän suorittaneet. Heidän määränsä on LUMA-lukioissa kasvanut erityisesti fysiikkaa opiskelevien tyttöjen ansiosta.

LUMA-ohjelman kansainvälinen arviointi

Kansainvälinen arviointiryhmän mukaan verkostomuotoinen matematiikan ja luonnontieteiden kehittämisstrategia on onnistunut, mutta ryhmä on huolissaan tulosten leviämisestä. Eri sidosryhmien yhteistyö nähdään merkittävänä. Suuremmat taloudelliset panostukset ja keskitetympi ohjaus olisivat todennäköisesti parantaneet tuloksia merkittävästi. Arviointiryhmä suosittaa jatko-ohjelman käynnistämistä kuntaverkon toiminnan jatkumiseksi ja innovaatioiden levittämiseksi.

Hankkeen julkaisut

Opetushallituksen toimeenpanoa koordinoinut ryhmä

  • opetusneuvos Leo Pahkin (ryhmän pj., matematiikka)
  • opetusneuvos Marja Montonen (kemia ja ympäristö- ja luonnontieto)
  • opetusneuvos Lea Houtsonen (biologia ja maantieto)
  • opetusneuvos Jari Koivisto (fysiikka ja informaatioteknologia)
  • opetusneuvos Marja-Leena Loukola (kestävä kehitys)
  • yli-insinööri Lauri Kurvonen (ammatillinen koulutus)
  • opetusneuvos Henrik Laurén (ruotsinkielinen koulutus)
  • toimistosihteeri Inkeri Gröhn
 
Hankkeen tiedot
Alkaa1996
Päättyy2003
KouluastePerusopetus
Lukiokoulutus
AihepiiriAlueellinen yhteistyö