12.4.2017

Yhtenäinen arviointikulttuuri tavoitteena

Verkkouutinen 12.4.2017

Olli-Pekka HeinonenOppimisen arvioinnin kansallinen konferenssi kokosi reilut kaksisataa osallistujaa Helsingin Messukeskukseen 10.–11.4.2017. Päivien ohjelmassa oli niin arviointia käsitteleviä luentoja kuin työpajatyöskentelyä, jossa oli aikaa kokemusten vaihdolle ja yhteiselle kehittämiselle.

Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen peräänkuulutti avauspuheenvuorossaan keskustelua koulutuksen sisällöistä niin kouluihin kuin kunnalliseen päätöksentekoon. Miten vaikkapa juuri arvioinnista opittaisiin keskustelemaan nykyistä laajemmin kunnissa?

– Tämä on erityisen ajankohtaista pian, kun koulutuksen ja sivistyksen asioista tulee olennainen osa kunnallisen päätöksenteon ydintä 1.1.2019 alkaen. Tämä on kunnille hyvä mahdollisuus keskittyä hoitamaan koulutuksen asiat mahdollisimman hyvin, ja se pitää nähdä mahdollisuutena, Heinonen sanoi.

Arviointi olennainen osa oppimista

Arvioinnin lähtökohtana ovat opetussuunnitelman perusteet ja normit, joiden tunteminen kuuluu olennaisena osana opettajan arviointiosaamiseen.

– Meillä Suomessa arviointi kytkeytyy oppimisen edistämiseen ja se on opettajan pedagoginen työkalu, jolla on ohjaava ja kannustava vaikutus. Samalla on pohdittava sitä, miten oppilaan itseohjautumista voidaan edistää. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa oppilaan itsearvioinnin taitojen kehittäminen on hyvin tärkeä tavoite, Heinonen sanoi.

– Arviointi perustuu tavoitteisin ja se myös hyödyttää aina sekä oppijaa että opettajaa, jolloin arviointiajatteluun kuuluu olennaisena ymmärrys siitä, että arviointi on kaksisuuntaista, tutkijatohtori Najat Ouakrim-Soivio sanoi. Hän muistutti myös, että oppimiskäsityksen pitäisi ohjata arvioinnin toteuttamista nykyistä enemmän.

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Risto Hotulainen esitteli puheenvuorossaan oppimisstrategioita ja arviointia oppijan kannalta. Hotulainen kiteytti, että oppimisen tavoitteiden ja arvioinnin kriteerien on oltava oppijoilla selvillä, arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja se tulee kohdistaa oppimisprosessin eri osatekijöihin ja työskentelyyn.

Yhteinen kehittämisen kulttuuri mahdollisuutena

Opetuksen ja oppimisen kansainvälisessä TALIS-tutkimuksessa on selvitetty opettajien ja rehtoreiden käsityksiä omasta ammatillisesta kehittymisestä. Sen perusteella menestyvän opettajan identiteetin elementit riittävän korkeatasoinen koulutus ja autonomia oman työn kehittämisessä toteutuvat Suomessa hyvin, mutta yhteisöllisen kehittämisen kulttuurin eteen olisi vielä tehtävä töitä.

– Ammatillisen kehittämisen kulttuurin, jossa opettajat jakavat tuloksia keskenään, soisi Suomessa yleistyvän. Näin voidaan parhaiten edistää opetussuunnitelman perusteisiinkin kirjattua tavoitetta oppivasta yhteisöstä, Heinonen sanoi.

Heinonen myös muistutti, että arviointi on opettajalle oman työn arvioinnin väline ja antaa mahdollisuuden seurata, miten tavoitteissa on onnistuttu ja auttaa suuntamaan myös omaa toimintaa tulosten perusteella.

Oppimisen arvioinnin kansallinen konferenssi kokosi reilut kaksisataa osallistujaa Helsingin Messukeskukseen 10.–11.4.2017. Päivien ohjelmassa oli niin arviointia käsitteleviä luentoja kuin työpajatyöskentelyä, jossa oli aikaa kokemusten vaihdolle ja yhteiselle kehittämiselle.

 

FacebookTwitterYouTube