9.6.2017

Uusi johtajuus tukena ongelmien kesyttämisessä

Verkkouutinen 9.6.2017


Missä mennään, minne meinataan? Johtamisen foorumin debatissa etsittiin suuntaa koulun kehittämiselle.
Opetusalan johtamisen foorumi kokosi reilut 170 osallistujaa Helsingin Wanhaan satamaan 7.–8.6.2017. Tehtävänä oli pohtia johtajuutta niin teknologioiden ja hyvinvoinnin kuin muuttuvien identiteettien näkökulmasta. Miten löytää uusi suunta koulutukselle, johtamiselle ja oppimiselle?

Vastauksia kysymykseen etsittiin Missä nyt mennään ja visio tulevaisuudesta! -debatissa, jossa keskustelivat (kuvassa vasemmalta) rehtori Ilkka Raninen Kuopiosta, erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungin tietosäätiöstä, apulaisrehtori Sari Aavikko Helsingistä, tutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta, toimitusjohtaja Ulla Nord Me-Säätiöstä sekä pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Johtajuus vaatii nöyryyttä sankaruuden sijaan

Aikamme monimutkaisille ja laaja-alaisille, Heinosen sanoin pirullisille ongelmille, on ominaista, että niillä ei ole alkua eikä loppua, ja kun ongelman ratkaisee yhdestä kulmasta, se on entistä isompi toisesta kulmasta. Heinosen mielestä juuri tästä syystä viimeistään nyt on aika luopua sankarillisen johtajuuden ajatusmallista, jossa johtaja antaa vastaukset.

– Johtajuus lähtee nöyryydestä ja siitä, että ei ole oikeita ratkaisuja, vaan on lähdettävä etsimään mahdollisimman hyviä ratkaisuja. Tähän tarvitaan aikaa ja avoimuutta sekä kykyä synnyttää luottamusta, Heinonen sanoi.

Koulutuksen haasteiden kesyttämisessä Heinonen luottaa yhteistyöhön ja suunnan löytämiseen keskustelemalla.

– Pitää muodostaa tilannekuva ja käsitys ongelmasta ja miettiä, miten koulut, kunnat ja muut toimijat pystyvät yhdessä määrittämään ison suunnan.

Digitalisaation näkökulmasta johtamista analysoi Katri Saarikivi, jonka ajattelussa digitalisaatio on työkalu muiden joukossa.

– Meille jäävät vaikeat ongelmat, joita koneet eivät voi ratkaista ja joihin yhden asiantuntijan panos ei riitä. Haasteena on, miten johtajat pystyvät synnyttämään laadukasta vuorovaikutusta ja johtamaan organisaationsa tehokkaaseen ongelmanratkaisuun. Empatia ja vuorovaikutus ovat äärimmäisen tärkeitä missä tahansa organisaatiossa, Saarikivi sanoi.

Koulu syrjäytymisen ehkäisijänä – jokainen oppilas on jokaisen oppilas

Ulla Nord käsitteli puheenvuorossaan lasten ja nuorten syrjäytymiseen liittyvää tilastotietoa ja polarisaation vahvistumista. Tänä päivänä on jo neljännen sukupolven syrjäytyneitä ja arvioiden mukaan jopa 60 000 nuorta on vaarassa syrjäytyä.

–Liian moni lapsi ja nuori uhkaa jäädä syrjään myönteisestä tulevaisuudesta, Nord painotti.

Nord näki tärkeimpinä ratkaisun avaimina koulumaailman, vaikuttavuuden mittaamisen, datan hyödyntämisen ja avun kohdistamisen täsmällisesti.

–Voiko koulu toimia alustana, johon voidaan rakentaa palveluja, jotka olisivat mahdollisimman lähellä lasta ja nuorta. Voisiko koulu olla se paikka, johon rakennetaan uusia innovatiivisia työmuotoja, Nord pohti.

Lisäksi muuttoliikkeellä on suuria vaikutuksia yhteiskuntaan ja identiteetteihin, jotka haastavat myös koulun uudenlaiseen ajatteluun.

– On tullut uusi tarve ymmärtää yhteiskuntaa, jossa tunnustetaan erilaisuus, mutta tunnetaan yhteenkuuluvuutta. Kuitenkin yhä enemmän tunnetaan vierautta, niin maahanmuuttajien kuin muidenkin keskuudessa, Pasi Saukkonen sanoi.

Turvapaikanhakijatilanteessa ja muun maahanmuuton lisääntyessä tarvitaan koko kouluyhteisön asiantuntemusta jokaisen oppilaan tukemisessa.

– Kulttuurinen kielitietoisuus nousi työpajamme keskustelussa tulevaisuuden visioksi: Jokainen oppilas on jokaisen oppilas. Tämä korostaa sitä, että koko kouluyhteisö tukee jokaista oppilasta. Tavoitteen toteutuminen vaatii koulussa vahvaa ja osallistavaa johtajuutta, opetusneuvos Leena Nissilä kiteytti.

Koulutuksen tasa-arvo turvattava

– Itse uskon ja olen vahvasti sitoutunut siihen, että mietitään, miten pidetään huoli siitä, että jokainen lapsi saa perusvalmiudet ja tiedot rakentaa elämän polkua, Heinonen sanoi.

– Huolehditaan siitä, että kukaan ei putoaisi. Tasa-arvo ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat ensisijaisia asioita, sanoi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja lisäsi: - Katse on käännettävä varhaisempiin vuosiin, näin voidaan kaikkein tehokkaimmin ehkäistä syrjäytymistä.

Heinonen ja Grahn-Laasonen haastoivat etsimään keinoja huomioida kuntien erilaiset lähtökohdat ja keinoja kuntien osallistua kehittämiseen koko maassa.

­­– Kunnilla on tulevaisuudessa vastuullaan vahvat tehtävät: varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus. Meillä on pieniä kuntia, ja toivon, että katsotaan edellyttääkö se leveämpiä harteita, että voidaan tarjota tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä kaikille lapsille. Nyt kunnissa pitää käydä keskustelua, Grahn-Laasonen sanoi.

Opetusalan johtamisen foorumi kokosi reilut 170 osallistujaa Helsingin Wanhaan satamaan 7.–8.6.2017. Tehtävänä oli pohtia johtajuutta niin teknologioiden ja hyvinvoinnin kuin muuttuvien identiteettien näkökulmasta. Miten löytää uusi suunta koulutukselle, johtamiselle ja oppimiselle?

 

FacebookTwitterYouTube