5.4.2018

Kuukauden tilasto: Suomessa ei ole määritelty kansallisen tason osaamisvaatimuksia opettajille

Verkkouutinen

Suomi on yksi yhdeksästä eurooppalaisesta maasta, jossa opettajalta vaadittavaa osaamista ei ole määritelty kansallisesti. Muualla Euroopassa osaamisen viitekehys määritellään tarkasti tai vähintäänkin karkealla tasolla. Suomalaiset opettajat poikkeavat valtavirrasta myös siinä, että heitä arvioidaan hyvin harvoin: vain viidesosaa on arvioinut joku muu kuin oma rehtori tai kollega.

Euroopan komission tuoreen Teaching careers in Europe -raportin mukaan suurimmassa osassa Euroopan maita on määritelty kansallisen tason viitekehys opettajien osaamiselle (competence framework). Viitekehyksiä hyödynnetään muun muassa opettajankoulutuksessa, opettajien arvioimisessa sekä täydennyskoulutustarpeiden tunnistamisessa. Suomi on yksi yhdeksästä maasta, joilla viitekehykset puuttuvat ja joissa niitä ei ole myöskään suunnitteilla.

Kuva: Kansallisesti määritellyt opettajien osaamisen viitekehykset perus- ja lukiokoulutuksessa

Kansallisesti määritellyt opettajien osaamisen viitekehykset perus- ja lukiokoulutuksessa (ISCED 1-3), 2016/17

Se, miten yksityiskohtaisesti osaamista määritellään, vaihtelee suuresti maiden välillä. Joskus osaaminen on määritelty vain karkealla tasolla. Kahdessa kolmasosassa maita lähestymistapa on kuitenkin hyvinkin tarkka.

Esimerkiksi Skotlannissa määritellään yleisten tavoitteiden lisäksi opettajilta odotettavat tiedot ja taidot. Muun muassa oppilaiden arviointitulosten kirjaamisesta ja raportoinnista säädetään tarkasti. Opettajan pitää osata tuottaa vanhemmille sekä hallinnolle selkeitä ja informatiivisia raportteja, joissa kuvataan oppijan edistymisen lisäksi hänen sosioemotionaalista kehitystään.

Kuva: Osaamisen viitekehysten tarkkuustaso perus- ja lukiokoulutuksessa (ISCED 1-3), 2016/17

Osaamisen viitekehysten tarkkuustaso perus- ja lukiokoulutuksessa (ISCED 1-3), 2016/17

Suomalaista opettajaa arvioidaan vain harvoin

Suomalaiset opettajat poikkeavat valtavirrasta myös siinä, että heitä arvioidaan hyvin harvoin. OECD:n Teaching and Learning International Survey (TALIS 2013) -tutkimuksen mukaan opettajien arviointi Suomessa on lähinnä dialogia rehtorin kanssa. Suomalaisista vastaajista 80 % sanoo olleensa ainoastaan rehtorin tai kollegoiden arvioitavana.

Muodollista arviointia tehdään meillä todella vähän ja sekin tapahtuu useimmiten oman rehtorin toimesta. Noin 90 % suomalaisista vastaajista ei ole koskaan ollut muodollisessa arvioinnissa, josta olisivat vastanneet saman koulun opettajat tai ulkopuolinen taho. Noin 30 % vastaajista ole ollut myöskään rehtorin arvioitavana. Suomessa laadun valvonta onkin usein ammattikunnan sisällä tapahtuvaa valvontaa (professional accountability).

Toista ääripäätä TALIS-tutkimuksessa edustaa Korea, jossa lähes kaikkia opettajia olivat arvioineet kollegat, rehtori ja myös ulkoinen taho.

Lisätietoa

Suomi on yksi yhdeksästä eurooppalaisesta maasta, jossa opettajalta vaadittavaa osaamista ei ole määritelty kansallisesti. Muualla Euroopassa osaamisen viitekehys määritellään tarkasti tai vähintäänkin karkealla tasolla. Suomalaiset opettajat poikkeavat valtavirrasta myös siinä, että heitä arvioidaan hyvin harvoin: vain viidesosaa on arvioinut joku muu kuin oma rehtori tai kollega.

 

FacebookTwitterYouTube