11.7.2017

Ensimmäiset Scholar Rescue Fund -stipendiaatit Suomessa

Verkkouutinen 11.7.2017

Jemeniläinen tutkija Sakhr Murshid pitää suomalaista kulttuuria hyvänä lasten kannalta. Hän tuli perheineen Suomeen pari kuukautta sitten.Suomi on ollut vuodesta 2016 kumppanina Scholar Rescue Fund -ohjelmassa, joka tarjoaa kotimaassaan uhkaa tai vainoa kokeneille tutkijoille mahdollisuuden jatkaa työtään turvallisessa ympäristössä. Ensimmäiset tutkijat – yksi Jemenistä, kaksi Syyriasta – ovat aloittaneet kesän kynnyksellä työskentelynsä suomalaisissa yliopistoissa.

– Jokainen päivä opettaa uusia asioita, sanoo Sakhr Murshid, jemeniläinen hammaslääketieteen tohtori, joka tuli perheineen Helsinkiin pari kuukautta sitten. Murshid rakentaa nyt elämäänsä alusta ympäristössä, jossa kaikki on vielä uutta ─ kaupunki, käytännön asiat, työ Helsingin yliopiston Meilahden kampuksella, työskentelykulttuuri, menettelytavat ja välineet mikroskoopeista lähtien.

– Olen ensimmäistä kertaa näin pohjoisessa enkä ole kokenut esimerkiksi valoisia öitä. Silti nukun yöni hyvin, koska tiedän, että perheeni on nyt turvassa.

Ohjelman tutkijoilla on vahvat akateemiset referenssit

Scholar Rescue Fund perustettiin 15 vuotta sitten. Se on toimintansa aikana auttanut yli 700 tutkijaa 56 eri maasta sijoittumaan 370 yliopistoon eri puolille maailmaa; Suomi on ohjelman 43. kumppanimaa. Scholar Rescue Fundin taustalla toimii Institute International Education (IIE), vuonna 1919 perustettu yhdysvaltalainen järjestö, joka on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä toimijoita koulutuksen kansainvälistymisen alalla ja joka hallinnoi mm. laajalti tunnettua Fulbright-ohjelmaa.

– CIMO eli nykyinen Opetushallitus oli jo pidempään selvittänyt erilaisia mahdollisuuksia kriisialueiden opiskelijoiden ja korkeakoulujen akateemisen henkilökunnan tukemiseen, kun meille tarjoutui mahdollisuus liittyä Scholar Rescue Fundiin, kertoo opetusneuvos Maija Airas Opetushallituksesta.

– Toimintamalli tuntui hyvältä, koska siitä hyötyvät sekä tutkija että hänet vastaanottava korkeakoulu. Tulijoilla on vahva akateeminen tausta, he toimivat korkeakoulun määrittelemissä tutkimus- ja opetustehtävissä ja tuovat korkeakouluihin oman asiantuntemuksensa.

Murshidilla on takanaan vaikuttava akateeminen ura – väitöskirja v. 2007 ja sitä seurannut työskentelyjakso japanilaisessa yliopistossa, paluu kotimaahan ja apulaisprofessuuri sikäläisessä yliopistossa vuodesta 2010; monen vuoden kokemus tutkimusprojekteista ja opetuksesta, mittava lista julkaisuja.

– Odotan sitä, että pääsen tämän perehtymisvaiheen jälkeen kunnolla kiinni työhön, kirjoittamaan, hän kertoo. – Vielä on aikaista sanoa, miten asiat järjestyvät, ja miten voin hyödyntää taustaani ja aikaisempaa kokemustani. Olen onnekas, kun voin jatkaa tutkimustyötäni täällä ja toivon, että voin tutkijana olla hyödyksi yliopistollekin.

Korkeakouluilta hyvä vastaanotto ohjelmalle

Scholar Rescue Fundin tutkijavierailut kestävät vuoden, mutta korkeakoulu ja tutkija voivat hakea rahoitusta myös toisen vuoden mittaiselle jatkokaudelle. Suomeen tulevien tutkijoiden apurahat katetaan säätiön ja Opetushallituksen yhteisrahoituksella. Tämä kansallinen rahoitus on Suomen kumppanuuden erityispiirre, sillä toinen puoli rahoitusvastuusta lankeaa yleensä isäntäyliopistoille. Opetushallituksen rooteliin kuuluu myös tutkijoiden ja isäntäkorkeakoulujen yhteensovittaminen sekä viranomaisyhteistyö esimerkiksi maahantulomuodollisuuksissa. Yliopistojen kanssa työskennellään tiiviisti yhdessä myös asioissa, jotka liittyvät tutkijoiden Suomeen asettumisen tukemiseen.

Maija Airas painottaa korkeakoulujen keskeistä roolia Scholar Rescue Fund -toiminnassa. Suomessa sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot voivat toimia tutkijoiden isäntinä, vaikka ensimmäiset tulijat ovatkin sijoittuneet yliopistoihin.

– Korkeakoulut ovat olleet kiinnostuneita ja motivoituneita; niiden sitoutuminen on yllättänyt meidät positiivisesti. Suomessa yliopistot ovat mm. yhteistyöjärjestönsä UNIFIn tuella perustaneet hiljattain kansallisen jaoston Scholars at Risk -verkostolle, jossa on mukana reilut 460 korkeakoulua 35 maassa eri puolilla maailmaa.

”Viileä sää, mutta lämmin vastaanotto”

Murshidin ensimmäiset vaikutelmat Suomesta ovat erittäin positiivisia. Ihmiset ovat ystävällisiä, helposti lähestyttäviä ja tietyllä tapaa vaatimattomia: esimerkiksi professoria voi puhutella etunimellä.

– Henkilökunta yliopistolla on auttanut kaikessa mahdollisessa, myös muuhun kuin työhön liittyvissä asioissa. He ovat olleet kiinnostuneita siitä, mitä perheelleni kuuluu ja pohtineet kanssani esimerkiksi lasteni kouluun menoa.

Murshid arvostaa muutenkin sitä, miten Suomessa huomioidaan lapset.

– Suomalainen kulttuuri on hyvä lasten kannalta. Lapsista välitetään todella paljon, esimerkiksi hyvin varusteltuja leikkipuistoja on joka puolella ja niissä jopa tarjotaan ruokaa. Minusta täällä vallitsee harmonia ihmisten, eläinten ja luonnon välillä – lapseni ovat innoissaan esimerkiksi Seurasaaren oravista, jotka ovat niin kesyjä, että syövät kädestä.

Scholar Rescue Fund -ohjelman tavoitteena on, että tutkijoiden luomat yhteydet suomalaiseen korkeakouluyhteisöön tukevat aikanaan korkeakoulusektorin jälleenrakennusta heidän omissa kotimaissaan. Murshid ei kuitenkaan vielä uskalla ajatella kovin pitkälle tulevaisuuteen.

– Siihen, että maani toipuu sodasta, tarvitaan vuosikymmeniä. Olen onnellinen siitä, että voin nyt työskennellä Suomessa. Olen valmis tekemään ahkerasti töitä akateemisen urani ja perheeni takia, ja haluan myös oppia suomen kieltä. Tulevaisuus on pitkälti kiinni siitä, miten hyvin pääsen kiinni työhön ja myös yhteiskuntaan.

Suomi on ollut vuodesta 2016 kumppanina Scholar Rescue Fund -ohjelmassa, joka tarjoaa kotimaassaan uhkaa tai vainoa kokeneille tutkijoille mahdollisuuden jatkaa työtään turvallisessa ympäristössä. Ensimmäiset tutkijat – yksi Jemenistä, kaksi Syyriasta – ovat aloittaneet kesän kynnyksellä työskentelynsä suomalaisissa yliopistoissa.

 

FacebookTwitterYouTube