14.3.2014

Tietoteknisen itseluottamuksen ja lukuharrastuksen lasku näkyi PISA-tuloksissa

Opetushallituksen lehdistötiedote 14.3.2014

Suomalaisten oppilaiden luottamus tietoteknisiin taitoihinsa heikentyi viime vuosikymmenellä. Vuosina 2000-2009 Suomi oli ykkönen maiden välisissä PISA-vertailuissa, mutta sen jälkeinen taantuva trendi alkoi näkyä selvästi PISA 2012 –tuloksissa.

Havainto sisältyy Opetushallituksen tuoreeseen tilannekatsaukseen, jossa on kokoavasti tarkasteltu PISA-tutkimusten tuloksia vuosilta 2000 – 2009.

PISAssa ei ole mitattu oppilaiden todellisia valmiuksia käyttää erilaisia tietoteknisiä välineitä opiskelussaan. Sen sijaan oppilaita on pyydetty arvioimaan itse eräitä tyypillisiä taitojaan kuten taulukkolaskennan käyttöä kuvioiden piirtämiseen tai diaesitysten ja multimediaesityksen laatimista.

Suomalaisten oppilaiden luottamus omiin taitoihinsa audiovisuaalisten esitysten tuottamisessa on melko alhaisella tasolla, kun heitä verrataan muiden kehittyneiden maiden oppilaisiin. Vuonna 2003 Suomi oli oppilaiden itsearvioinneissa lähellä keskitasoa, mutta vuoteen 2009 tultaessa vertailun häntäpäässä. Tämä oli seurausta erityisesti siitä, että suomalaisten tyttöjen usko tietotekniseen osaamiseensa oli vähäisempää ja muutos kuuden vuoden tarkastelujaksolla hitaampaa kuin vertailumaissa.

Erinomaisia lukijoita yhä vähemmän

Suomalaiselle koululle ominaista on osaamisen vähäisempi vaihtelu muihin maihin verrattuna. Silti Suomessakin osaaminen jakautuu epätasaisesti oppilaiden kesken. Vuosina 2000 –2009 heikkojen lukijoiden osuus kasvoi Suomessa 6,9 prosentista 8,1 prosenttiin. OECD-maissa keskimäärin heikkojen lukijoiden osuus kasvoi 17,9 prosentista 18,8 prosenttiin.

Erinomaisten lukijoiden osuus on Suomessa pienentynyt huolestuttavasti. Vaikka 14,5 prosentin osuus oli vuonna 2009 edelleen vertailumaiden korkeimpia, se oli pienentynyt neljä prosenttiyksikköä vuosikymmenessä. Lasku oli vertailumaiden suurimpia. Erinomaisten lukijoiden lukumääräinen osuus ikäluokasta väheni siis noin 2 500 nuorella.

Tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa on Suomessa aina ollut poikkeuksellisen suuri. Sukupuolten ero näkyy hyvin selvästi, kun tarkastellaan tyttöjen ja poikien sijoittumista eri suoritustasoille. Kaikkein alimmalle suoritustasolle tai sen alle jäi vuonna 2000 tytöistä vain kolme prosenttia. Pojista näitä ns. riskilukijoita oli 11 prosenttia. Vuonna 2009 pojista jo 13 prosenttia jäi tälle tasolle, eli joka kahdeksas poika pääsi peruskoulusta ilman riittävää jatko-opinnoissa ja työelämässä vaadittavaa lukutaitoa.

Lukuinto laskenut jyrkästi

Lukemisharrastus on selvästi vähentynyt 2000-luvun aikana. Vuonna 2009 kolmannes suomalaisoppilaista ei lukenut lainkaan vapaa-aikanaan, kun vastaava osuus vuonna 2000 oli 22 prosenttia. Kehitys on ollut muissakin OECD-maissa sama, joskin lievempi.

Tyttöjen ja poikien lukuharrastuksen ero on huomattava. Vuonna 2009 pojista 47 prosenttia kertoi, ettei lue vapaa-ajallaan. Vuonna 2000 näitä poikia oli vain kolmannes. Lukuharrastus väheni myös tytöillä. Ei lainkaan lukevien tyttöjen osuus kasvoi 10 prosentista 19 prosenttiin. Osuus oli kuitenkin pienempi kuin vertailumaissa, joissa 27 prosenttia tytöistä kertoi jättäneensä lukuharrastuksen.

Tytöt löytävät punaisen langan

Suomalaisnuoret ohjaavat oppimistaan erilaisten opiskelustrategioiden avulla vähemmän kuin ikätoverinsa muissa maissa. Tyttöjen ja poikien erot ovat suuria. Suomalaistytöt käyttävät erityisen paljon tiivistämisstrategiaa, jolla kirkastetaan opitun punaista lankaa rakentamalla

laajoja käsitteellisiä kokonaisuuksia. Ne kytketään aiemmin opittuun ja muista aineista tuttuihin ilmiöihin. Ero eniten ja vähiten tiivistämisstrategiaa käyttäneiden oppilaiden lukutaidossa oli vuonna 2009 108 pistettä, mikä vastaa noin 2,5 vuoden opintoja.

KUVA: Opetushallitus/Hanna Anttila

Julkaisu:
Osaaminen kestävällä perustalla. Suomen PISA-tulosten kehitys vuosina 2000–2009. Tilannekatsaus helmikuu 2014. Muistiot 2014:1. Opetushallitus. Tekijänä Jouni Välijärvi.

Lisätietoja:
Professori, laitoksen johtaja Jouni Välijärvi, Koulutuksen tutkimuslaitos,
050 567 7210
Opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus, 029 533 1159, kari.nyyssölä@oph.fi

Suomalaisten oppilaiden luottamus tietoteknisiin taitoihinsa heikentyi viime vuosikymmenellä. Vuosina 2000-2009 Suomi oli ykkönen maiden välisissä PISA-vertailuissa, mutta sen jälkeinen taantuva trendi alkoi näkyä selvästi PISA 2012 –tuloksissa.

 

FacebookTwitterYouTube