5.4.2017

Vuorovaikutus murrosaikana

Blogikirjoitus 5.4.2017

Olli-Pekka HeinonenTotuudenjälkeisenä aikana mielipiteet kärjistyvät ja liittoudumme herkästi samanmielisten kuplaan. Samalla menetämme mahdollisuuden oivaltaa uutta ja ymmärtää maailmaa. On opeteltava uudestaan ajattelun, kohtaamisen ja ymmärryksen muodostamisen tapoja sekä yhdessä pohtimisen taitoa. Eri mieltä olevien ihmisten keskusteleva kohtaaminen ja yhdessä toimiminen on demokratian voima.

Varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset ovat niitä foorumeita, joilla kaikki lapset ja nuoret voidaan luontevasti ottaa mukaan kestävän vuorovaikutuksen rakentamiseen. Varhaiskasvatussuunnitelman, opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteet määrittelevät jo monin tavoin sitä, mistä kestävä tulevaisuus ja sen pohjana oleva kestävä osallisuus muodostuvat. Kasvattajien ja opettajien kohtaamisissa lasten ja nuorten kanssa voidaan yhdessä oppia, että asioiden pohtiminen, argumentointi ja tietämisen rakentaminen yhdessä on kiinnostavaa ja jännittävää. Monimutkaisiin asioihin ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Sitä ei voi myöskään ostaa kaupasta tai katsoa valmiista reseptistä. Toimivat ratkaisut voivat syntyä vain niin, että kaikki asian osapuolet yhdessä luovat ne.

YK:n mukana kansainvälinen yhteisö on ottanut vastuulleen kestävän tulevaisuuden rakentamisen tukemisen. Tavoitteena on, että vuonna 2030 maailma selviää suurimmista uhista. Selviämiseen tarvitaan yksilöiden vastuunottoa, joka lähtee vuorovaikutuksesta ja sen opettelusta, että oma mielipide ja mielihalu ei ole riittävä pohja toiminnalle, joka vaikuttaa muihin ihmisiin ja ympäristöön. Kestävyys lähtee yhteisten päätösten rakentamisesta mahdollisimman hyvin tutkitun ja tulkitun tiedon varaan.

Vuotta 2015 leimasi Suomessa ja Euroopassa pakolaiskriisi. Tilanne on Suomessa saatu haltuun demokraattisen järjestelmän tuella ja lisäksi monien tahojen vapaaehtoisilla toimilla. Samaan aikaan maailmalla leijuu terrorismin uhka ja Suomessakin vihapuhe, rasismi ja viharikokset ovat lisääntyneet. Pelko purkautuu vihana. Taustalla voi olla syrjäytyminen sekä ulkopuolisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Väkivaltaiset ääriliikkeetkin saattavat houkuttaa niitä, jotka eivät löydä hyväksyntää ja hyvää arkea.

Koulun tehtävä on varmistaa, että kaikista lapsista ja nuorista kasvaa täysivaltaisia kansalaisia, jotka vievät satavuotiasta Suomea kestävään suuntaan. Koulu voi antaa taitoja, intoa ja hyvän mallin aktiivisen kansalaisen toiminnalle. Koulu voi myös katkaista huonoon suuntaan lähteneen kehityksen pitämällä huolta kaikista ja pitämällä jokaisen mukana yhteisössä.

Media pommittaa lapsia ja nuoria päivittäin kiistanalaisia aiheita koskevalla tiedolla. Tästä syystä he tarvitsevat koulun apua ymmärtääkseen saamaansa tietoa ja käsitelläkseen sitä. Sosiaalisessa mediassa esitetään kiistanalaiset aiheet usein puolueellisella tai harhaanjohtavalla tavalla. On koulun tehtävä huolehtia, että nuoret saavat tasapainoisen käsityksen aiheista, jotka voivat vaikuttaa heidän elämäänsä merkittävällä tavalla. Koulun tulee olla paikka, jossa kaikenlaisia kysymyksiä voidaan turvallisesti käsitellä sekä samalla oppia demokraattisen kansalaisuuden keskeisiä osaamistekijöitä, kuten avointa mieltä, uteliaisuutta, halua ymmärtää toista, kulttuurienvälistä ymmärrystä sekä demokraattisen väittelyn ja rauhanomaisen konfliktinratkaisun taitoja. Ja ennen kaikkea halua ja taitoa asettua toisen asemaan. Empatiaa voi oppia.

Olli-Pekka Heinonen
Kirjoittaja on Opetushallituksen pääjohtaja

Rakentavaa vuorovaikutusta -opas

Totuudenjälkeisenä aikana mielipiteet kärjistyvät ja liittoudumme herkästi samanmielisten kuplaan. Samalla menetämme mahdollisuuden oivaltaa uutta ja ymmärtää maailmaa. On opeteltava uudestaan ajattelun, kohtaamisen ja ymmärryksen muodostamisen tapoja sekä yhdessä pohtimisen taitoa. Eri mieltä olevien ihmisten keskusteleva kohtaaminen ja yhdessä toimiminen on demokratian voima. Lue lisää

Kommentit (3)

6.4.2017 08:10  Helena Partinen  
Kiitos kaunis tärkeän asian esille nostamisesta. Empatiaa voi todella oppia. Se on ihmisten välisen kanssakäymisen perusta.
6.4.2017 15:18  Liisa Jääskeläinen  
Tärkeä ja oikea-aikainen julkaisu. Kiitos, Opetushallitus.
21.4.2017 13:17  Hanna Koskinen  
Ajankohtaista ja merkityksellistä asiaa kasvatusta, opetusta ja ohjausta koskien. Kiitos hyvästä kirjoituksesta!

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on viisi plus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .