9.2.2016

Turvapaikanhakijat haastavat koulutusjärjestelmää

Blogikirjoitus 9.2.2016

Leena NissiläSuomeen tuli vuonna 2015 yhteensä 32 400 turvapaikanhakijaa. Heistä alaikäisiä oli 8 500, joista yksin maahan tulleita 2 800. Kansainvälistä suojelua hakevien määrän ennakoidaan olevan vuonna 2016 noin 10 000. On arvioitu, että turvapaikanhakijoista noin 35 % saa oleskeluluvan, yksin tulleista lapsista jopa 90 %.

Maahanmuuttajien määrän kasvu vaikuttaa välittömästi muun muassa esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen tarpeeseen. Myös tarve maahanmuuttajien valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin lisääntyy lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa. On selvää, että nykyinen järjestelmä ja rahoitus eivät kaikilta osin pysty vastaamaan tilanteeseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla on nähty tarpeelliseksi selvittää pikaisesti akuuttien lisätoimien tarve sekä arvioida tilanteen edellyttämät muutostarpeet. Ministeriö asettikin 5.11.2015 ohjausryhmän valmistelemaan kasvavasta maahanmuutosta aiheutuvia lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä.
Ohjausryhmä luovutti raportin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle 4.2. Raporttiin sisältyvät ehdotukset on jouduttu tekemään osin puutteellisen tietopohjan varassa ja ne tarkentuvat, kun arvio turvapaikanhakijoiden koulutus- ja työkokemusprofiilista lähikuukausina valmistuu.

Ohjausryhmä arvioi koulutusjärjestelmän kykyä ja mahdollisuuksia reagoida voimakkaasti kasvaneeseen turvapaikanhakijoiden ja kotoutettavien määrään. Se kirjasi kipupisteet, joita on selkeästi nähtävissä uudessa tilanteessa. Viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista 16–34-vuotiaita on yli kaksi kolmasosaa. Tulijoiden koulutustaustassa on puutteita ja esimerkiksi perusopetuksen suorittaminen on monilla kesken.

Yksi keskeisistä toimenpiteistä onkin uudistaa aikuisten perusopetuksen tuntijako, opetussuunnitelman perusteet ja rahoitus. Aiemmin työvoimakoulutuksena järjestetty luku- ja kirjoitustaidon opetus tullaan kytkemään osaksi aikuisten perusopetusta. Uudistus valmistuu vuonna 2017 ja otetaan käyttöön vuonna 2018.

Ennen uudistusta tullaan selvittämään, onko perusopetuksen järjestäjillä riittävät valmiudet järjestää jo syksystä 2016 lukien tarvittava määrä perusopetusta tai perusopetukseen valmistavaa opetusta oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille. Tarvittaessa lisätään aikuisten perusopetuksen järjestämislupien opiskelijamääriä.

Muita poimintoja toimenpide-esityksistä:

  • selvitetään perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuuden määrittelyn ja opettajien lisäkoulutuksen tarve
  • varmistetaan riittävä osaaminen vieraskielisten oppilaiden oppimisvaikeuksien tunnistamiseen
  • opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen sisällytetään kielitietoiseen opetukseen valmentavia opintoja
  • lisätään maahanmuuttajille suunnattua ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä tutkintotavoitteista koulutusta, erityisesti näyttötutkintoja ja opiskeluvalmiuksia parantavaa koulutusta
  • nopeutetaan oleskeluluvan saaneiden koulutuspolkuja madaltamalla kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja
  • kotoutumiskoulutuksen yhteisinä sisältöinä ovat kieliopinnot, suomalainen yhteiskunta ja työelämä; yhteisten opintojen jälkeen opinnot eriytyvät, tavoitteena mahdollisimman nopea integroituminen tavallisiin opetusryhmiin
  • korkeakoulut osallistuvat varhaisessa vaiheessa korkeakoulutettujen maahantulijoiden osaamisen tunnistamiseen
  • selvitetään suomi/ruotsi toisena kielenä -opettajien resurssimäärä ja kelpoisuustilanne, selvitetään edellytykset ja resurssit oppilaan oman äidinkielen ja uskonnon opetukseen, lisätään maahanmuuttajataustaisten opettajien rekrytointia
  • opintoseteleitä suunnataan maahanmuuttajataustaisille ja heitä kannustetaan osallistumaan vapaan sivistystyön kursseille
  • avataan vuonna 2016 haettavaksi uusi avustusmääräraha uskontojen välisen vuoropuhelun tukemiseen
  • järjestetään kirjasto- ja kulttuuripalveluiden piirissä erityisiä lukupiirejä kotiäideille ja vanhuksille
  • levitetään tietoa itsenäisen opiskelun mahdollistavista digitaalisista suomen ja ruotsin kielen oppimateriaaleista
  • lisätään eri taiteenlajeihin liittyvää vapaa-ajan toimintaa, joka tukee ihmisten välistä kohtaamista ja yhdessä tekemistä sekä tutustuttaa maahanmuuttajat suomalaiseen kulttuuriin
  • huolehditaan omakielisen kirjallisuuden saatavuudesta ja mahdollisuudesta oman tarinan kertomiseen omalla kielellä.

Leena Nissilä

Kirjoittaja on Vapaa sivistystyö ja kulttuuriryhmien koulutus -yksikön päällikkö Opetushallituksessa. Hän toimi opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmän yhtenä sihteerinä.

Leena NissiläMaahanmuuttajien määrän kasvu vaikuttaa välittömästi muun muassa esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen tarpeeseen. Myös tarve maahanmuuttajien valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin lisääntyy lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa. Lue lisää.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on nolla plus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .