15.5.2017

Koululiikunta ja Move! mukaan terveydenhuollon tueksi

Blogikirjoitus 15.5.2017

Matti PietiläHelsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa 1.5.2017 käsiteltiin kouluissa järjestettäviä kuntomittauksia. Kirjoitus synnytti varsin vilkasta keskustelua. Koska Opetushallituksen tekemää vastausta ei lehdessä julkaistu, julkaistaan se tässä.

Kouluissa opetusmenetelmien valinnan tekevät opettajat. Liikunnassa lähtökohtana erilaisten testien tai mittausten käytön mahdollisuutta suunniteltaessa opettajilla tulee olla se, miten ne palvelevat opetuksen ja arvioinnin kannustavuutta ja ohjaavuutta, oppilaan motivoimista liikunnalliseen hyvinvointikäyttäytymiseen sekä oppilaan myönteisen suhtautumisen syntymiseen omaan kehoonsa. Opetusmenetelmät ja toimenpiteet tulee liikunnassa suunnitella ja toteuttaa niin, että kilpailullisuuden ja oppilaiden keskinäisen vertailun sijaan huomio kiinnitetään oppilaan oman oppimisen ja työskentelyn edistymisen seurantaan.

Valtakunnallinen peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move! (www.edu.fi/move)käynnistettiin virallisesti syksyllä 2016, jolloin uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön. Elokuusta 2016 alkaen mittaukset toteutetaan 5. vuosiluokalle ja elokuusta 2018 alkaen myös 8. vuosiluokalle.

Move! -mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina vaan niiden avulla pyritään kannustamaan ja ohjaamaan oppilaita pitämään huolta omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Mittaustuloksilla tuetaan ennaltaehkäisevää kouluterveydenhuoltoa 5. ja 8. -vuosiluokille määrättyjen laajojen terveystarkastusten yhteydessä. Kyse on moniammatillisesta yhteistyöstä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parhaaksi.

Istuvan elämäntavan lisääntymisen myötä lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt sekä oppilaiden fyysiset edellytykset selviytyä arkipäivän haasteista ovat heikentyneet. Move!:n mittaukset kattavat keskeiset fyysisen toimintakyvyn haasteet, joita nykypäivän koululaiset kohtaavat. Esimerkiksi mielipidekirjoituksessa esille tuotu 20 metrin viivajuoksu (”Piip-testi”) antaa tietoa kestävyydestä ja liikkumistaidoista. Arkielämässä oppilaat tarvitsevat näitä ominaisuuksia esimerkiksi koulumatkan kulkemisessa omin lihasvoimin, liikkumisessa erilaisissa maastoissa ja vedessä sekä yhteispeleihin ja leikkeihin osallistumisessa.

Fyysiset ominaisuutemme (kestävyys, nopeus, voima ja liikkuvuus) eivät varastoidu, vaan meidän kaikkien tulisi jatkuvasti ylläpitää niitä. Kaikkein keskeisintä Move! -järjestelmän kaikissa vuorovaikutustilanteissa – sekä liikunnanopetuksessa yleensäkin - on lopulta kuitenkin se, että oppilaita kannustetaan fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan rohkeasti erilaisia liikuntatehtäviä sekä toimimaan parhaansa yrittäen.

Ja tämä taas on – ei vain yksittäisen oppilaan – vaan myös koko Suomen kansanterveyden ja kansantalouden kannalta hyvin tärkeä kysymys.

Matti Pietilä
opetusneuvos, Opetushallitus

Matti PietiläLiikunnanopetuksessa käytettävät opetusmenetelmät, mittaukset ja testit tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kilpailullisuuden ja keskinäisen vertailun sijaan motivoivat oppilaita liikunnalliseen elämäntapaan ja hyvinvointiin. Lue lisää

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen miinus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .